Oma koti kullan kallis - Home Sweet Home


Todellakin, tällä hetkellä oma koti on kullan kallis! Kotona täytyy nyt pysyä visusti mutta mikäs on tänä päivänä ollessa, kun kotona on lähes kaikki tarvittava. Ei ole viihteestä pulaa, suojaa ja ruokaa on ja kaupoista vielä saa lisää. Toista oli mummollani sodan aikana, kun joutui sotavankileirille neljän lapsensa ja muiden perheenjäsentensä kanssa, missä elettiin pelkällä vedellä ja leivällä ja etsittiin muilta jääneitä perunankuoria syötäväksi.

Nyt seuraa pieni historiallinen kierros kotonani. Saattaa nimittäin olla, että pian kotimme ei ole enää meidän kotimme. Meillä on ollut talo hiljaisessa myynnissä ja olemme edenneet neuvotteluissa siihen vaiheeseen, että on ihan mahdollista, ettei meillä jatkossa ole enää kahta taloa, kaksi kotia kylläkin, sillä tarkoituksenamme on muuttaa Helsinkiin kerrostaloon minun töideni perässä ja pitää edelleen kakkoskotimme maalla. Tuleekohan tästä blogille kriisi, kun blogin nimi on Kahden talon väkeä, pitääköhän nimi vaihtaa?

No joka tapauksessa, keittiö on kodin sydän, joten aloitetaan sillä.



Tässä näette minun työhuoneeni, josta on pikkuhiljaa tullut enemmänkin käsityö- ja ompeluhuone. 



Olohuoneessamme on erilaisia nurkkauksia.




Ruokailusali on myös jaettu erilaisiin tiloihin.



Lasten huoneita ei parane näyttää (en jaksa pyytää heitä nyt siivoamaan...) mutta tässä vielä yläkerrassa sijaitseva makuuhuone.


Briefly in English:

These days home really is sweet. There's nothing more important than to stay home. And what's not to stay. We've got shelter, food and entertainment. Quite the opposite to my grandmother's experiences during the war when she and her four children and her parents and grandparents were all taken as war prisoners with only water and bread to eat for many months to come.

So this is my home. However, we are in the process of closing the deal of selling this house so soon it might not be our home anymore... 



16 comments

  1. Voi miten ihana koti teillä on♥ Niin kaunista ja kodikasta! Vanhat tavarat/astiat on minusta niin kivoja. Olen sellaista sopivan kokoista vanhaa kuparipannua etsinyt kun ollaan kirppiksillä käyty vaan ei ole vielä sopivaa osunut silmään:) Toivotaan kovasti että huhtikuu toisi jo arjen takaisin ja maailma palaisi raiteilleen! Leppoisaa maaliskuun viimeistä päivää♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se on niin tuurista kiinni, milloin kirppiksiltä mitäkin löytyy, ja sitten pitää heti iskeä kiinni, jos näkee jotain mieleistä! Meillä on paljon vanhaa tullut perintönä. Kirppiksiäkin toki on tullut kierreltyä, mutta nykyään koetan enemmänkin jo luopua olemassa olevista tavaroista kuin ostaa uusia, kun ei enää kohta ole samalla tavalla edes tilaa... Toivotaan, että nämä poikkeustilat menisivät ohi vähillä vaurioilla. Pitkälle kesään kyllä varmaan joudutaan odottamaan. Hyvää kevättä sinne kaikesta huolimatta!

      Delete
  2. You have a beautiful home. I especially love the wonderful bookcase with the cosy little chair by it, all ready to enjoy a good book - what a relaxing space.

    ReplyDelete
  3. That vintage corner in your kitchen is just lovely!
    Be well, Teresa, and thanks for visiting my blog.

    ReplyDelete
  4. Viihtyisän ja kodikkaan näköistä teillä. Tykkään siitä, että huushollista löytyy uutta ja vanhaa, aikakausien ja tyylien kerrostuksellisuus viehättää.

    Vai takaisin Helsinkiin suunnitteilla, tervetuloa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos, meillä tosiaan on ainakin 1930-luvulta saakka kaikilta vuosikymmeniltä jotain. Katsotaan, milloin Helsinkiin päästään muuttamaan - nyt ei edes asuntoja päästä sinne katsomaan!

      Delete
  5. Mummosi ja hänen lastensa kohtalo oli traaginen.
    Suurimmalla osalla meistä nykyihmisistä ei ole syytä valittaa edes näissä poikkeusoloissa.
    Teillä on on tosi kodikasta. ja viihtyisää.
    Meillä lapset ovat pitäneet huolen siitä, etten edes yrittänyt ottaa sisäkuvia.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ei ole oikeasti valittamista, ei. Mummoni selvisi kyllä vankileiriltä, mutta valitettavasti hänen oma mummonsa menehtyi, kun heidät lopulta evakuoitiin Suomeen sodan päätyttyä, hän ei enää kestänyt vankileirin ja pitkän matkan koettelemuksia, ja sitten mummoni nuorin lapsi, vain vuoden vanha poika kuoli Suomessa sotavankileirin jälkeisen karanteenin jälkeen matkalla evakkoasumukseen.

      Delete
  6. Thank you for visiting! What an immaculate house, Teresa! Love the patterns in your living room and library:) Have to show your closet with yarn to hubby, so he can make me one. In my down-sizing spree I gave away 6 garbage bags of yarn - see, I need a closet, lol!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Thank you so much, Jesh! Yes, I agree - you definitely do need a yarn closet! :D

      Delete

© KAHDEN TALON VÄKEÄ • Theme by Maira G.