Huonekalu - Piece of furniture


Syksyn edetessä ja iltojen pimetessä on mukava vetäytyä sisätiloihin lueskelemaan ja/tai tekemään käsitöitä. Viimevuotisen muuttomme jälkeen monet huonekalut ovat vielä etsineet oikeaa paikkaansa ja ihan sattumalta tämä edesmenneen anoppini vanha nojatuoli päätyi kirjahyllyn eteen ja tuntui siltä, että se on kuin kotonaan siinä.

En tiedä, millainen nojatuoli oli ennen, mutta anoppini oli sen aikanaan verhoiluttanut ja siinä on mielestäni kaunis vihreä sävy. Sävy ei ehkä tule ihan oikeuksiinsa tuossa kuvassa keinovalon alla mutta tuossa nurkassa on kuitenkin mukava, lämmin tunnelma, joskaan en vieläkään ole aivan tottunut noihin Pihlgren & Ritolan vihreäkeltaisiin tapetteihin, jotka talossa olivat jo entuudestaan.

Meillä on vielä paljon muitakin perittyjä huonekaluja, jotka odottavat entisöintiä ja verhoilua. Haaveeni ja toiveeni oli joskus tehdä ne itse mutta niin se taitaa olla, että on parempi viedä johonkin liikkeeseen nojatuolitkin verhoiltaviksi. Ei minulla aikaa (eikä osaamista) taida riittää tässä elämässä sellaiseen.


Toinen huonekalu samassa huoneessa on tämä puuseppäenoni meille häälahjaksi tekemä arkku. Antaessaan arkun meille hän ehdotti sen maalaamista tai käsittelyä muuten jollain. En ole saanut aikaiseksi tehdä sille mitään mutta nyt tuo mäntypinta on tummunut mielestäni kauniisti ja olen tyytyväinen, etten sitä maalannut. Pitkäänhän on ollut muodissa huonekalujen maalaus mutta juuri nyt tänä syksynä on uutisoitu männyn palaavan jälleen muodikkaaksi sisustuksessa. Yllättävän hyvältä mänty mielestäni näyttääkin erityisesti mustan kanssa.

Enoni kuoli yllättäen pari vuotta sitten. Olen kovin iloinen saadessani katsella tätä hänen tekemäänsä arkkua päivittäin. Se muistuttaa minua hänestä. Ehkä siinä piileekin osaltaan vanhojen ja perittyjen huonekalujen viehätys: ne muistuttavat meitä jo keskuudestamme poistuneista henkilöistä. Vielä parempi, jos huonekalun on alun perin tehnytkin läheinen ihminen.
   
Pieni Lintu -blogissa tällä viikolla makroviikon teemana on huonekalu.

In English:

As autumn takes over and evenings become darker it is nice to stay inside reading and/or knitting. After our move last year most of our furniture is still looking for the right place and just by accident my late mother-in-law's old armchair got in front of the book shelf and felt immediately at home there.

I don't know how it looked like before my mother-in-law had it refurbished but I love the green shade that it has now. It doesn't look as stylish in the picture but the corner has a very pleasant, warm feeling.

We have a lot of other furniture that have been waiting for refurbishing. Maybe some day...

The chest was made by my uncle for our wedding gift. Especially now that he has passed away, this piece of furniture reminds me of him. That is perhaps also the biggest charm in old and inherited furniture, that they remind us of the people we have loved.

This week's theme on the MakroTex Challenge is a piece of furniture.

10 comments

  1. Tuo nojatuolinurkkaus todellakin kutsuu viettämään aikaa! Nuo tapetit tuntuvat omiin silmiin just passeleilta.

    Totta, huonekaluissa on vahva tunnearvo, kun on perinyt niitä vanhemmilta, isovanhemmilta ja saatu lahjaksi kuten sinä tuon mahtavan arkun enoltasi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos paljon, Susupetal! Vanhanmalliset tapetit sopivat hyvin vanhaan taloon, vielä tuota värisävyä jotenkin maistelen, vaikka vihreästä muuten tykkään kovasti. Ehkä se on tuo keltainen, jota vielä ihmettelen...

      Delete
  2. Minusta tuo enosi tekemä arkku on kaunis tuollaisenaan.
    Hyvä, jos mäntyä aletaan taas arvostaa.
    Ihana lukunurkka kutsuvine tuoleineen.

    ReplyDelete
  3. Love the chair. Looking so cosy! You are not refurbishing only houses, but also your blog! Love the way you're doing your header part! Now I can read more English, I'm discovering also you are married:) All this time I thought you were single! So were you by yourself in America, or with your husband?
    Have a cosy rest of the week!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Thanks, Jesh! Yes, I'm actually married with kids! And we went to America all family.

      Delete
  4. Replies
    1. Ja varmasti vanha, olisikin kiva tietää, miltä ajalta se on.

      Delete
  5. Kivat kalusteet! Arkku on hieno, hyvä ettet ole maalannut.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos, Maiju, olen itsekin nyt kovin iloinen sen alkuperäisestä luonnollisesta värisävystä.

      Delete

© KAHDEN TALON VÄKEÄ • Theme by Maira G.