Elämää kahden vanhan talon välissä. Country and Townhouse living.

Flashback Friday: Pari anekdoottia Skotlannin-ajaltamme


Kun muuttaa ulkomaille, huomaa monia juttuja ihan eri tavalla. Löysin vanhan päiväkirjani Skotlannin-ajoilta. Olipa hauska lueskella sitä. Maailma on kyllä muuttunut jo noistakin ajoista - nyt ei esimerkiksi telkkarin puuttuminen haittaa, kun kaikki viihde löytyy netistä. Toisin oli vielä 12 vuotta sitten.



Meillä oli aluksi hankaluuksia tietoliikenneyhteyksien kanssa. Kun ei meillä ollut telkkariakaan, oli aika pelottavaa ja pimeää iltaisin talossa, jossa vuori peitti kaiken valon heti, kun aurinko laski. Mielikuvitus lähti laukkaamaan kovaa vauhtia. Sheriffmuir-vuoren takana oli kymmeniä kilometrejä pelkkää erämaata. Muutamana yönä säikyin huuhkajan huhuilua. Vuorelta loikki myös peuroja pihalle. Lopulta ostimme halvan telkkarin ja olimme tosi onnellisia, kun saimme vähän viihdettä. Talo tuntui heti kotoisalta eikä minua pelottanut enää niin paljon! 






Yliopiston it-tukihenkilö tuli korjaamaan nettiyhteytemme, kun olimme reilut kaksi viikkoa olleet ilman nettiä. Hänellä meni kolme tuntia ”on a relatively simple thing” ("suhteellisen yksinkertaisessa asiassa"), kuten hän asian ilmaisi. Mutta fiksasi kuitenkin. Mitään kahvia tai teetä tai muutakaan juotavaa hän ei huolinut, vaikka yritin tarjota. Ei hän oikein lämmennyt small talk-yrityksillenikään: 
”It’s raining cats and dogs again”("Sataa taas kaatamalla"), sanoin, kun hän tuli takaisin sisään käydessään naapuritalossa katsomassa, miten netti toimi siellä - aivan likomärkänä kaatosateessa kastuessaan.
”I noticed”, ("Huomasin") tuli vastaus kuivasti…




Kävimme myös yliopiston terveydenhuollossa vauvan kanssa ikään kuin neuvolassa. Meidän health visitor eli terveydenhoitajamme Tracy, mittasi vauvan pituutta ja painoa ja antoi reseptiä vauvan kuivaan ihoon (jonka muuten sai hakea aivan ilmaiseksi apteekista, Britanniassa ei ainakaan silloin tarvinnut NSH:lla (National Health Service) terveydenhuollosta ja lääkkeistä maksaa mitään, en ole varma, onko käytäntö vielä sama). 

Samalla jutustelimme niitä ja näitä ja hän kyseli minulta paksulla skottiaksentillaan, josta en saanut oikein hyvin selvää, jotain imetyksestä Suomessa, mistä kerroin mielihyvin, varsinkin kun hän sanoi, että Britanniassa ei juurikaan imetetä vauvoja ja oli kovin kiinnostunut aiheesta. Sitten hän alkoi puhua jostain imetysryhmästä ja kysyi, haluaisinko tulla sinne mukaan. Sanoin, että mikä ettei ja hän kysyi puhelinumeroani. Lähdettyämme terveyskeskuksesta mies totesi, että "Menet sitten puhumaan imetyksestä, vai?" Olin aivan äimänkäkenä, mutta paljastui, että olin siis mennyt lupautumaan puhumaan juuri perustettavaan imetysryhmään kokemuksistani imettämisestä ja suomalaisesta imetysohjelmasta. 

Ei äidinmaitoa vaan skotlantilainen meijeri.
Kävin sitten siinä imetysryhmässä ja onnekseni se oli sitten ihan jutustelua vain eikä mitään esitelmöintiä, mitä olin etukäteen hitsannut monta viikkoa. Mutta yksi erityisen kiinnostava kerta tuossa ryhmässä on jäänyt mieleeni: Aiheena oli nukkuminen ja siellä suositeltiin ”Controlled Crying” -tekniikkaa, josta meille jaettiin monisteita. Siinä annetaan vauvan ensin huutaa viisi minuuttia, sitten aina kaksi minuuttia enemmän, kunnes vauva ymmärtää, ettei kannata huutaa. Tekniikan kanssa suositellaan käytettävän myös rauhoittavia aineita - vauvalle, ei vanhemmille! Siteeraan kirjoittajaa, joka jäi tuntemattomaksi (luku oli kopioitu jostakin kirjasta): “The main side-effect is that sedatives may produce a hangover in some children which leaves them slightly below par the next day.” ("Pääasiallinen sivuvaikutus on, että rauhoittavat saattavat aiheuttaa krapulaa joissakin lapsissa, misstä aiheutuu heille hieman normaalista poikkeavampaa oloa seuraavana päivänä."

Voitte arvata, että en ottanut tuota tekniikkaa todellakaan käyttöön oman vauvani kanssa. Palattuamme Suomeen kirjoitin muuten myös Vauva-lehteen kokemuksistani vauvanhoidosta Skotlannissa.




Aiempia juttuja Skotlannin-ajaltamme löydät alta:





















6 comments

  1. Aika hurjan kuuloisia ohjeita vauvan hoitoon. Olipa taas mukava lukea kokemuksianne Skotlannista.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos, Satu! Matkailu kyllä avartaa. Minulla on nyt näköjään jokin muistelukevät menossa. :)

      Delete
  2. Hienot kuvat! Upeita on kyllä maisemat:) Oli mielenkiintoista luettavaa, vaan kyllä hirvittikin, kun luki että tuon tekniikan kanssa lisäksi suositellaan annettavan rauhoittavia pikkuisille..oli myös jännä kuulla ettei Britanniassa lapsia juurikaan imetetä, Mukavaa alkavaa viikonloppua♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos, Päde, samoin sinne pajalle mukavaa viikonloppua! <3

      Delete
  3. Ohhoh, maailma on ollut erilainen... Näitä on mukava lukea :) Ja kuvat... kauniita! <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos, Merikapteenin vaimo. Kiva kuulla, että jutut kiinnostavat. :)

      Delete