Nämä tammikuiset kuvat ovat kyllä aina niin sinisenharmaita. Harvassa ovat päivät, jolloin aurinko paistaisi niin, että saisi valoisia kuvia. Mutta nytpä sentään on kuvissa lunta! Se se vasta harvinaista nykyään onkin, etenkin Helsingissä, missä viime talvena ei tainnut sataa lunta lainkaan. Meillä kyllä Tampereella viime talvena saatiin lunta.
Vuosi 2020 on pian taputeltu ja on aika ottaa katsaus taaksepäin. Tämä vuosi on ollut sellainen, jonka olisi voinut ihan hyvin jättää kokonaan väliin. Kun tammikuussa lähdimme Aulangon kylpylään lomalle, toivoimme tälle vuodelle virkeyttä, pirteyttä ja terveyttä. Siellä ollessamme koko perhe sairastui ja meillä olikin flunssia helmikuulle asti. Se siis siitä toiveesta heti alkuun. Vaan vähänpä arvasimme, että koko vuosi menisi vältellessä maailmanlaajuista pandemiaa.
Tunnustan: olen introvertti. Ja ihan onnellinen sellainen. Ainakin suurimman osan aikaa. Introverttiydestä on ollut nyt ihan valtavasti apua korona-aikana.
Rajansa varmaan ekologisuudella ja/tai pihiydelläkin mutta olen säästänyt ihan pienimpiäkin langanpätkiä ja käyttänyt niitä esimerkiksi lapasten peukalon kohtaa merkkaamassa, jos olen tehnyt aukkopeukalon. Nyt kerättyäni näitä pikkuruisia jämälankoja melko ison kasan, järjestin ne tehdäkseni jämälankasukat.