Tervetuloa syksy: Pihan syyspuuhat
Minä rakastan syksyä! Se tuntuu kesän jälkeen uudelta mahdollisuudelta: voi aloittaa uusia harrastuksia, aloittaa kuntoilu, ryhtyä aktiiviseksi ja hyväksi uudeksi ihmiseksi kaikin puolin. (Ennen kuin pimein syksy yllättää, jolloin aktiivisuus muuttuu helposti hyggeilyksi: suklaan ja punaviinin nautiskeluksi kotisohvalla kynttilöitä polttaen, villasukat jalassa, tai pihalla/kuistilla istuskellen lyhtyjen tai romanttisen pihavalaistuksen valossa. Ei huonoja nekään.)
Mutta kaikista eniten rakastan syksyn värejä, kellertäviä lehtiä, jotka parhaimmillaan muuttuvat hehkuvanpunaisiksi tai jopa liekehtiviksi oransseiksi väreiksi. Pehmeää syksyn valoa, joka kajastaa matalalta ja paikoitellen lämmittää vielä mukavasti.
Tässä satsissa oli 115 kg omenoita, joista prässättiin ihanaa raikasta omenamehua koko talveksi. Tarkempia ohjeita mehustuksesta mehuasemalla voit lukea esimerkiksi Korpinkiven tupa -blogista. Omenoista voi tehdä myös muun muassa piirakkaa ja hilloa. Näihin löytyy lukemattomia hyviä ohjeita, vaikkapa Tsajut-blogista (hakusanalla omena löytyy paljon herkullisia reseptejä), Jokelan talopäiväkirjasta (kannattaa tsekata hillojen säilöntää myös) ja Saariston Martalta.
Joskus täytyy olla nopeampi, että ehtii poimia juuri puusta pudonneet omenat, ennen kuin ne menevät parempiin suihin. Syksyllä on myös aika suojata puut ja pensaat juurikin näiltä jäniksiltä ja jyrsijöiltä.
Alkusyksystä olemme yleensä aina poimineet vadelmat, punaiset viinimarjat ja mustaherukat talteen ja tehneet niistä itse mehua Mehumaijalla. Aiemmin teimme appivanhempieni vanhalla alumiinisella Mehumaijalla mutta ostimme uuden teräksisen, ettei alumiinia irtoaisi mehuun. En ole vieläkään saanut täyttä varmuutta siitä, onko vanhoja alumiinisia astioita turvallista käyttää enää. Pitäisi varmaan Eviralta tiedustella.
Yhtenä syksynä maalasimme huvilamme pihan aidan ja palkitsimme sen jälkeen itsemme Ulvilan keskiaikamarkkinoilta ostetulla Munkkiveljeskunnan siiderillä. Siideriäkin voisi itse tehdä omenoista... Olen haaveillut lähteväni joskus Englantiin tai Ranskaan siiderikurssille. Kenties vielä jonain päivänä. (Sitten kun minulla on myös se viinitila Ranskassa, josta olen aina haaveillut...)
Parasta pihapuuhastelua on mielestäni kuitenkin haravointi, vaikka sitä ei välttämättä tarvitsekaan tehdä (jos jättää lehdet maahan, niin nurmikko saa hyvää lannoitetta). Jostain syystä värikkäiden lehtien haravointi ja siirtäminen puiden ja pensaiden alle maatumaan ja pihan puhtaaksi saaminen tuo suurta mielihyvää minulle. Ehkä se johtuu siitä, että olen aina tykännyt nähdä kätteni jäljet. Haravointi näyttää selkeästi, mitä on saanut aikaan. Kesähuvilallamme täytyy kuitenkin myös varoa saamasta päähänsä näitä hevoskastanjan piikikkäitä pommeja (jotka ovat aika pelottavan näköisiä välillä minusta...).
Minkälaisista syyspuuhista sinä pidät?
Tämä postaus kuuluu Blogisisarten Tervetuloa syksy -teemaan. Eilisen teemapostauksen syksyn merkeistä kotona jakoi Milli's Little Home. Huomisen syksyisen postauksen NOSH-kutsuista voit lukea noorapauliina-blogista. Kaikki Blogisisarten Tervetuloa syksy -postaukset löytyvät kootusti Kivemmasta blogista ja Oranssia-blogista. Seuraa myös Instagramia #tervetuloasyksy!
Nuo värit! <3 Mä jaan sun kanssa tämän syysrakkauden ehdottomasti! Luonto on parhaimmillaan ja mä tykkään myös tuosta uuden alun fiiliksestä - ihan kuin vuosi alkaisi uudestaan. :D Syksyllä tulee aina selvä energia- ja ideapiikki! Lisäksi neulomis- ja virkkaustyöt alkavat houkutella ja niitä alkaakin taas olla useampi kesken... :)
ReplyDeleteSe on ihan just näin, niin kuin sanoit! :) Heti syksyn tullen minäkin kaivan myös syksyisempiä lankavärejä kaapista ja silloin alkaa villasukkien neulominen pukinkonttiin ja itselle aina jotain ihanaa ruskan väristä vaatetta. Joskus kyllä harmittaa, etten ehdi itselle neuloa tai virkata niin paljon kuin haluaisin; mulla on nimittäin upeita lankoja odottamassa tiettyjä töitä varten. Ehkä pitää ensi vuonna olla tekemättä muille mitään. :D
DeleteKauniita syksyisiä kuvia ja ihanaa värienergiaa!
ReplyDeleteMinä olen odotellut täällä kauniita syyspäiviä, jotta pääsisin kameran kanssa ikuistamaan noita syksyn värejä. Ja pihan haravointikkn pitäisi aloittaa, mutta odotan kunnes on hiukan kuivempaa.
Tykkään todella paljon syksystäkin, vaikka kesällä aina tuntuu, että Suomen kesä on niin lyhyt ja syksy tulee liian nopeasti.
Kauniita syyspäiviä sinne♡
Kiitos! <3 Minäkin ottaisin kyllä mielelläni vähän pidemmän kesän, varsinkaan tänä kesänä kesä ei oikein tuntunut alkavankaan koskaan. No, nyt täytyy sitten imuroida itseensä syksyn viimeisiä valonsäteitä senkin edestä. :) Mukavia syyskelejä toivottaen!
DeleteOlipas ihania värejä sun ottamissa kuvissa. Niin kaunista ja syksyistä! Mäkin tykkään paljon syksystä ja jostain syystä energiaa kesän jälkeen riittää uusiin harrastuksiin ja tekemisiin. Tosin aikaisemmista vuosista olen oppinut sen, että ihan kaikkeen ei kannata lähteä mukaan, talven pakkasissa sitä energiaa ei olekaan enää niin paljon jäljellä :-)
ReplyDeleteJuuri näinhän se on... helposti ahnehtii kaikenlaista uutta kivaa, kun alkusyksystä on energiaa. Johonkin se vain katoaa mitä pimeämmäksi illat käyvät.;)
DeleteVoi miten upeita syyskuvia, niin ihania ja värikkäitä!Jokaisessa vuodenajassa on jotakin mitä kovin odottaa..minulle syksyssä se on juurikin tuo värikkyys ja sitten se syyshämärien tuoma tunnelma:) Oho..115kg omenoita, meiltä ei tullut kuin kaksi pientä omenaa tänä vuonna:)) Ihana että saa satoa ja tuo omena mehu on kyllä herkkua!! Oikein kaunista alkanutta syksyä sinne♥
ReplyDeleteKiitos, se on ihan totta, että joka vuodenajassa on oma charminsa. Onneksi meillä on neljä vuodenaikaa. Ehkä pidemmän päälle olisi tylsää, jos olisi aina vain kesä. (Tosin en ole koskaan kokenut miltä, se tuntuisi.) Ihanaa syksyn alkua sinnekin! <3
DeleteOn teillä hurja määrä omenoita! Huh. Ja nuo kuvat ovat niin ihanan värikkäitä. Juuri oikeanlaista ruskaa, josta tykkään. Tykkäsin haravoinnista terveempänä. Nyt joudun tyytymään valokuvaamiseen ja syksynuotiolla oleiluun.
ReplyDeleteKiitos! Valokuvaaminen ja notskioleilukin kuulostavat ihanan idyllisiltä syystouhuilta! Pääasia, että voi jotenkin nauttia syksystä. Aurinkoisia päiviä toivotellen!
DeleteKivoja syksyjuttuja! Ollapa oma piha - onneksi on kuitenkin lasitettu parveke - lyhdyt, callunat ja muut syksynmerkit no kaivettu esiin :)
ReplyDeleteLasitettu parveke on myös mukava; siitä on iloa pitkälle syksyyn. Meillä on täällä väliaikaisessa kaupunkikodissamme myös lasitettu parveke. Toistaiseksi minulla on vain lyhtyjä siellä ja talja tuolilla mutta niistäkin tulee ihana tunnelma.
DeleteOih! Omenamehuaaa! Minä joudun tyytymään kaupan mehuun. Onneksi kuitenkin lähikauppaan tulee pieni erä lähitilan omaa mehua :)
ReplyDeleteKaupan mehuista voin muuten suositella Innocentia. Maistuu hyvin samalle kuin meidän omenamehu! :)
DeleteOo! Täytyypäs etsiä sitä :)
DeleteKylläpä olisi kivaa, jos saisi omaan puutarhaan noin paljon satoa tuottavia omenapuita. Onneksi olemme kuitenkin saaneet omenia ystäviltä joka vuosi hillon tekoon. Marjastus on se juttu joka tekee minut innokkaasi ja hulluksi joka syksy.
ReplyDeleteMinä kävin lapsena paljon marjassa äidin kanssa mutta en enää. Yhtenä kesänä tässä jokin aika sitten poimin mustikoita pakkaseen lapsuudenmaisemissani, siellä kun osaa oikeat marjamättäät hakea.
DeleteRehellisyyden nimissä täytyy kyllä myöntää, että tuollaiset omenamäärät eivät ole yksistään kiva asia, sillä ennen kuin ne kypsyvät mehukuntoon, on selkä kyyryssä saanut kykkiä poimimassa pilaantuneita ja tippuneita omenoita jo viikkotolkulla ja kärräämässä niitä kompostiin ja kaatopaikallekin asti. Pitäisi tuota hilloa opetella vielä tekemään. Mukavia marjastuspäiviä sinulle, Johanna!
Ihana omenasato teillä! Meillä oli viime vuonna hyvä sato ja hyödynsimme mehustamoa mehunteossa. Homma oli nopeampaa kuin mehumaijalla. Suosittelen kokeilemaan, jos satoa on liikaa maijalla mehustettavaksi :)
ReplyDeleteKiitos, Satu! Me tosiaan teemme omenat mehuksi aina ihan Marttojen mehuasemalla, on paljon nopeampaa ja meilläkin sato on aina runsas. Mehumaijaa käytämme vain noihin marjoihin, kuten tuolla yllä kerroinkin. :)
DeleteIhana postaus! Rupesin taas haaveilemaan omasta talosta ja omenapuista, ehkä vielä joskus :) Syksy on kyllä ehdotonta lempi aikaani ja onkin ihana fiilistellä näitä Tervetuloa syksy postauksia! Varsinkin tämä ruskainen kuvasato lämmittää mieltä ja siihen olisi hyvä palata mielessä kun tulee se inhottava pimeä ja märkä vuodenaika. Ihanaa lokakuun alkua sinulle :)
ReplyDeleteKiitos, Emilia! ♡ Ja samoin, oikein ihanaa syksyn jatkoa!
DeleteMinä pidän juurikin näistä syksyn pihahommista! Olen odottanut vuosia muuttoa omakotitaloon ja nyt onkin menossa ensimmäinen syksy sellaisessa. Piha on mielenkiintoinen kaikkine puskineen ja asetelmineen. Minä en tunnista puoliakaan pihan antimista, joten onnekseni mamma suostuu auttamaan ja tulee kanssani kartoittamaan mitä löytyy ja mitä ei pian löydy ;)
ReplyDeleteOmenia meillä tuli valitettavasti tänä vuonna omasta puusta vain muutama hassu. Toivottavasti vuoden päästä sato on suurempi ja ne riittäisivät edes yhteen piirakkaan.
Syksy on aivan täydellisen ihanaa aikaa kaikkine väreineen ♥
Sama juttu meillä, Lotta. Tässä yhdessä aiemmassa postauksessani (https://kahdentalonvakea.blogspot.fi/2017/07/villiintyneen-pihan-kesytys.html) kerroin juuri siitä, kun yritin kitkeä rikkaruohoja mutten tunnistanut pihalta kaikkia kasveja, että ovatko rikkaruohoja vai eivät...
DeletePaljon onnea uuteen kotiin ja toivottavasti saatte tosiaan omenoita enemmän ensi vuonna. :)